1950
Vuonna 1952 lempääläläiset isät ja äidit kokoontuivat keskustelemaan pitäisikö tytöille järjestää omaa partiotoimintaa. Kanavan Vartjiat olivat tässä vaiheessa jo olemassa, jossa järjestettiin partiotoimintaa pojille. Kokouksessa mietittiin mitä partio on, onko se poliittisesti sitoutunutta toimintaa vai ei, ja tulisiko seurakunta taustayhteisöksi. Kun selvisi, että toiminta ei ole sitoutunut politiikkaan, niin moni lähti mukaan toimintaan.
1953 keväällä järjestettiin ensimmäinen vartioleiri Kelhon Koivunokassa, jossa oli noin 7 tyttöä mukana ja poikia myös. Vartionjohtajakurssi järjestettiin samassa yhteydessä. Partiokolo saatiin seurakunnan rannasta, joka oli leipomahuone. Se oli kovin kylmä tila, jota piti aina lämmittää leivinuunilla.
1953 syksyllä aloitti 4 vartiota ja ensimmäinen tonttutyttöryhmä (nyk.sudenpentuja).
Lokakuussa 1953 Erä-Pirkot perustettiin virallisesti, jolloin järjestettiin myös nimikilpailu, jonka myötä Erä-Pirkot sai nimensä. Nimi on aiheuttanut positiivista hilpeyttä aina keskusjärjestössä asti. Nimi juontaa juurensa Pyhän Birgitan kirkosta.
1954-55 järjestettiin leirejä Koivunokalla. Silloin ei ollut telttoja, vaan nukuttiin siskonpedissä kämpän vintillä. Patjoja ei ollut, jokainen toi oman viltin ja tyynyn. Ruoka tehtiin avotulilla.
1959 Erä-Pirkot sai oman lipun Lions Clubin lahjoittamana. Lipun oli suunnitellut taiteilija Leutonen. Lipun symboliikkana on kanava ja sen sulkuportit, sillä jokaisen on hyvä välillä pysähtyä miettimään omaa elämäänsä ja hiljentyä sen äärelle. Risti, sillä seurakunta on taustayhteisönä, partioapila partiosymbolina, ikuisesti palava partiotuli. Lipun alkuperäinen pohjaväri on lila, mutta väri on haalistunut ajan myötä.
1960
Toiminta laajeni ja jo 11 vartiota oli mukana toiminnassa. Silloisia partiohankkeita oli Suomen partiolaisten projekti keinosydän hankkeessa, jossa toteutettiin Helsingin sairaalaan ensimmäinen keinosydän näillä rahoilla. Simpukka –projekti kuulovammaisia lapsia varten, hankittiin rahaa kanalan rakentamista varten Gambiaan, tosin kanalan sijaan Gambiaan tuli maasturi. Erä-Pirkot olivat ahkerasti mukana näytelmien teossa mm. Topeliuksen suojelusenkeli, Rautatie, 3 iloista rosvoa, Pikku Prinssi ovat olleet ohjelmistossa.
1960 –luvulla järjestettiin leirejä Tervajärvellä, silloin sinne ei ollut vielä teitä olemassa vaan kaikki kannettiin itse. Jokainen leiriläinen toi oman voipaketin mukaan leirille, joita säilytettiin lähteessä päivät. Aamupalalla oli pala näkkileipää ja teetä, myöhemmin vasta tuli puuro, lounaaksi oli perunat ja soossi, päivälliseksi lihakeittoa. 60-luvun alussa saatiin oma vene käyttöön, johon Kanavan Vartijat kirjailivat Erä-Pirkkojen nimen kylkeen. Leireijä pidettiin saaressa usein.
Erä-Pirkoista Riitta Eriksson voitti 1.sijan petauksen SM-kilpailuissa, Erä-Pirkoille tuli myös 3.palkinto kiisselin keitossa. Lippukunnassa oli jo yli 100 jäsentä.
1980
1980 –luvulla järjestettiin Lapin leirit Enontekiöllä ja Saariselällä. Norjan ystävyyskunnassa on pidetty leiriä, Saksassa sekä Tanskassa. Matkat on tehty linja-autolla, mutta vietetty oikeaa leirielämää siellä.
Isompia leirejä järjestettiin Jämijärvellä ja Karstulassa.
1980 –luvun alussa Erä-Pirkot myös järjestivät suunnistusmestaruuskilpailut Tervajärvellä.
1990
1996 Loisto –suurleiri
2000
2000 –luvulla on leireilty laajemmalti eri puolilla Lempäälää, tehty vaelluksia Saariselälle, Kevo-Utsjoki, Lemmenjoelle. 2004 Tarus –suurleiri, jossa satoi 7 päivää kuin saavista kaataen, armeijan leiri olisi jo keskeytetty, mutta partiolaiset olivat positiivisia ja sinnikkäitä. Homeisia makuupusseja löytyi leirin jälkeen. 2006 Ilves –piirileiri. 2000 –luvulla erpit on olleet tunnettuja eksymisistään.
2010 –luvulla on järjestetty Kilke –suurleiri Hämeenlinnan Evolla.
2013 Ilves –piirileiri Hämeenlinnan Evolla.
2019 Ilves -piirileiri Hämeenlinnan Evolla.
2022 Finnjamboree Kajo Hämeenlinnan Evolla.
Lippukunnanjohtajat Erä-Pirkkojen historiassa:
- Helli ”Hymy” Vilpas 1952-1953
- Hilda Piirainen 1953-1954
- Aila Kauppinen 1955-1956
- Helli ”Hymy” Vilpas 1957-1988
- Riitta ”Wärssy” Eriksson 1989-1999
- Heidi Rantanen 1999-2000
- Hanna Riikonen 2000-2005
- Kirsi-Maria Lamppu 2005-2008
- Heidi Haapaniemi 2008-2013
- Helli Huvinen 2013-2017
- Katja Pennanen 2017-2022
- Katri Kinnari 2023
Vuonna 2016 Erä-Pirkoissa otettiin käyttöön uusi johtokolmikko. Johtokolmikko -mallia on otettu aina vain enemmissä määrin käyttöön lippukunnissa viime vuosina. Johtokolmikko muodostuu lippukunnanjohtajasta, ohjelmajohtajasta ja pestijohtajasta. Tälle kolmikolle on jaoteltu erilaisia tehtäviä, jotka ovat ennen olleet ainoastaan lippukunnanjohtajan hyppysissä. Johtokolmikko toimii tiiviissä yhteistyössä keskenään.
Ohjelmajohtajat Erä-Pirkoissa:
- Sara Tuominen 2016-
Pestijohtajat Erä-Pirkoissa:
- Sonja Peräkasari 2016-2020
- Katri Kinnari 2021-2022
- Sonja Peräkasari 2023
